Uutiskirje nro 6

Uutiskirje nro 6

Syksy on saapunut ja tuonut mukanaan pimenevät illat. Voimme siis hyvillä mielin kääriytyä vilttiin ja nauttia hiljaisuudesta.

Viime viikon keskiviikkona 9.10. vietimme Talolla Kansainvälisen tyttöjen päivän etkoja yhdessä Planin vapaaehtoisten kanssa. Illan aikana kuulimme vuoden 2019 Tyttörunon runoilija Miia Paanin lausumana, nautimme musiikkiesityksestä sekä jaoimme Vuoden Tyttöteko kunnianosoituksen jo kolmannen kerran. Tänä vuonna Vuoden Tyttöteko Jessi Jokelaiselle, jolle luovutimme Talolle yhteistyönä kudotun Vuoden Tyttöteko-huivin sekä kunniakirjan seuraavin perustein:

”Jessi Jokelainen puhuu rohkeasti ja rakentavasti tyttöjen elämään ja yhteiskuntaan liittyvistä asioista ja epäkohdista. Hän kertoo myös haasteistaan ja kasvun paikoistaan lempeydellä ja myötätunnolla välittäen samalla vahvaa toimijuutta. Hän inspiroi ja herättää keskustelua ajankohtaisilla ja kantaaottavilla teemoilla sosiaalisessa mediassa.”

Onnea Jessille!

 

Ajankohtaista Tyttöjen Talolla

  • Talo on kiinni syyslomaviikolla. Toiminta jatkuu normaalisti 28.10.2019.
  • Syysloman viikon jälkeen käynnistyy uusi ryhmä Mun koti torstaisin klo 15.00-16.30. Ryhmässä haaveillaan oman näköisestä kodista, sen sisustuksesta sekä pohditaan ja harjoitellaan yhdessä esimerkiksi asunnon vuokraamiseen, kodista ja raha-asioista huolehtimiseen ja kierrättämiseen liittyviä asioita, jotta omassa kodissa asuminen sujuisi mahdollisimman mukavasti. Ryhmään ilmoittaudutaan Merville.
  • Järjestämme omaa sukupuoli-identiteettiään pohtivien nuorten vertaistapaamiset torstaina 7.11. klo 17.00-18-30 ja tiistaina 10.12. klo 16.00-17.30. Tapaamisissa on mahdollisuus pohtia omaa sukupuoli-identiteettiä turvallisesti ja luottamuksellisesti kunnioittavassa ilmapiirissä. Tapaamiset on tarkoitettu 12-26-vuotiaille nuorille ja eivätkä vaadi ilmoittautumista. Lisätietoja tapaamisista saa Sohvilta ja Merviltä.
  • Lauantaina 16.11. klo 10.00-14.00 järjestämme päivän vanhemmille, joiden lapsi tai nuori on kokenut seksuaaliväkivaltaa. Päivän aikana saa tietoa seksuaaliväkivallasta selviytymisestä ja voi jakaa ajatuksia toisten vanhempien kanssa. Mukaan voivat tulla kaikki vanhemmat ja huoltajat, jotka ovat joutuneet kohtaamaan omien lasten kokemaa tai lähipiirissä tapahtunutta seksuaaliväkivaltaa. Ohjelmassa tilaa keskustelulle. Ilmoittautuminen 11.11. mennessä sähköpostitse tai puhelimitse Merville.
  • Syksyn ryhmät päättyvät viikolla 49, jolloin vietämme myös Talon kävijöiden puurojuhlaa keskiviikkona 4.12. Joulupajoista tulee tieto nettisivuille ja somekanaviin marraskuun aikana.
  • Kutsumme verkostojemme jäsenet ja yhteistyökumppanimme joulukahveille maanantaina 9.12. klo 15.00-17.00 välisenä aikana. Samalla huomioimme myös Vuolle Setlementin 75-vuotis juhlavuoden. Varautuaksemme vierailijoiden määrään ja ruokavalioihin pyydämme ilmoittautumista linkin kautta , lämpimästi tervetuloa!
  • Joulutauon jälkeen toimintamme käynnistyy viikolla 3, tieto kevään ryhmistä julkaistaan joulukuun aikana.
  • Vuoden 2020 ensimmäinen verkostopäivä pidetään maanantaina 13.1. klo 13.00-16.00
    Päivän aikataulu:
    13.00-14.30 Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen ja auttaminen
    14.30-15.00 Tauko
    15.00-16.00 Tyttöjen Talon ja toimintojen esittelyt sekä kevään ajankohtaiset kuulumiset
    Ilmoittautuminen verkostopäivään linkin kauttaVoit ilmoittautua mukaan koko iltapäiväksi tai toiseen osioon.
  • Vuolle Tyttöjen Talo tarjoaa mahdollisuuden maksuttoman taidenäyttelyn pitämiseen omissa tiloissaan noin kuukaudeksi kerrallaan ja vuodelle 2020 on vielä vapaita ajankohtia. Taidenäyttelyn pitämisestä kiinnostuneet taiteilijat voivat lähettää itsestään ja töistään lyhyen esittelyn Merville sekä kertoa, mille ajankohdalle toivoisivat näyttelyn pystytettävän.

 

Tyttöjen Talo

on syrjinnästä vapaa tila, jossa itsensä tytöiksi ja naisiksi tuntevat 12-29-vuotiaat nuoret saavat rohkeasti olla omana itsenään. Eri toimintojemme avulla nuori voi vahvistaa voimavarojaan, tutustua uusiin ihmisiin ja saada tukea sekä vahvistusta omaan elämäänsä.

Talon toiminnot:

  • Yhteisötoiminta; Yhteisötoiminnan tavoitteena on vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollistaa positiivisia kokemuksia sosiaalisissa tilanteissa.
  • -Vuorovaikutteiset ryhmät; Ryhmätoiminta on vuorovaikutteista, tavoitteellista ja ammatillisesti ohjattua.
  • -Yksilökohtaaminen; Yksilötyö on tarvelähtöistä ja suunnitelmallista tukea elämän eri haasteissa.
  • Seksuaalineuvonta; Neuvonta on tavoitteellista, ammatillista ja vuorovaikutussuhteessa tapahtuvaa seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyvien asioiden käsittelyä.
  • Seksuaaliväkivaltatyö; Seksuaaliväkivaltatyö on pitkäkestoista, vakauttavaa ja traumasensitiivistä työtä.

Lue lisää Talon toiminnoista.

 

Vierailut ja tutustumiset Tyttöjen Talolle ja jalkautumiset Talon ulkopuolelle

  • 12 – 29 vuotiaat tytöt ja nuoret naiset voivat tulla Talon toimintaan mukaan itsenäisesti tai ohjattuna. Jos haluat tuoda asiakkaasi tai ryhmäsi tutustumaan Talon toimintaan, ota yhteyttä Pauliinaan tai Sohviin sopiaksesi ajan tutustumisesta. Seksuaalineuvontaan ja -väkivaltaan liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä Merviin. Linkki yhteystietoihimme.
  • Jalkaudumme mahdollisuuksien mukaan oppilaitoksiin ja sidosryhmiemme toimintoihin. Emme pysty vastaamaan myöntävästi kaikkiin vierailupyyntöihin ja huomioimme vierailukohteiden tarvelähtöisyyden. Sopiaksesi vierailun Talon ulkopuolelle, ota yhteyttä Sohviin.
  • Konsultoimme ja koulutumme ammattilaisia ja opiskelijoita sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisissä erityiskysymyksissä

 

Käännä katseesi itseesi ja muistuta, että olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.

Kohtaamisiin,
Tyttiksen naiset

 

 

Seksuaalinen häirintä sosiaalisessa mediassa – kun epänormaali käytös on muuttunut normaaliksi ja hyväksyttäväksi.

Toteutimme sosionomi-opintoihin kuuluvan opinnäytetyön yhteistyössä Tyttöjen Talon kanssa. Tutkimuksemme käsittelee sosiaalisessa mediassa tapahtunutta seksuaalista häirintää 18-29 vuotiaiden Oulussa asuvien naisten kokemana, ja se on toteutettu Webropol-kyselytutkimuksena Facebookin Puskaradio Oulu-ryhmässä.

Tutkimuksemme tuloksissa nousi vahvasti esille seksuaalisen häirinnän normalisoituminen sosiaalisessa mediassa. Moni vastaaja kertoi kohdanneensa useita kertoja seksuaalista häirintää sosiaalisessa mediassa. Seksuaalista häirintää oli koettu tyypillisimmin tuntemattomien lähettäminä penis- ja alastonkuvina sekä asiattomana kommentointina ulkonäöstä ja seksuaalisuudesta Snapchatissa ja Instagramissa. Tutkimuksen tuloksissa ilmeni, että useat naiset kokivat seksuaalisen häirinnän sosiaalisessa mediassa normaalina, sinne kuuluvana ilmiönä. Sosiaalisen median mahdollistama anonyymiys nähtiin häirinnän kynnystä madaltavana tekijänä. Vaikka tutkimuksemme kohderyhmänä olivat Oulussa asuvat 18-29 vuotiaat naiset, tuloksissa ilmeni kuitenkin se, että useat seksuaalista häirintää kokeneet naiset olivat kokeneet sitä jo nuoresta saakka. Tutkimuksen avulla saatiin vastauksia myös siihen, millaisten selviytymiskeinojen avulla naiset yrittivät saada häirintää loppumaan.

Vastauksissa huolestuttavana korostui se, kuinka naisten yleisenä selviytymiskeinona häirintätilanteissa käytettiin oman toiminnan rajoittamista sosiaalisessa mediassa. Rajoittaminen näkyi usealla eri tavalla, kuten tarkempana pohdintana siitä, millaista sisältöä sosiaaliseen mediaan julkaisee ja kuinka paljon, jotta ei vahingossakaan provosoisi ketään häirintään. Lisäksi se näkyi sosiaalisten suhteiden solmimisen ja oman pukeutumisen rajoittamisena sosiaalisen median julkaisuissa sekä sosiaalisen median ulkopuolella. Seksuaalinen häirintä ei ole koskaan uhrin syy, eikä kokemuksen tulisi johtaa uhrin oman toiminnan rajoittamiseen. Häirinnän normalisoituminen nähtiin myös yhtenä tekijänä, jonka vuoksi häirinnän uhrit eivät hakeneet tukea seksuaalisen häirinnän kokemuksiinsa. Kun epänormaali käytös on muuttunut yleisyytensä vuoksi normaaliksi ja hyväksyttäväksi, voi olla vaikea tunnistaa seksuaalisen häirinnän eri muotoja toiminnaksi, jota ei tarvitsisi hyväksyä.

Nykypäivänä sosiaalisen median käyttö aloitetaan huomattavasti aiempaa nuorempana ja sosiaalisessa mediassa lähestymisestä on tullut entistä helpompaa ja tavanomaisempaa. Seksuaalisen häirinnän ilmiö ja sen yleistyminen on näkynyt myös uutisoinnissa, mutta tuen hakemiseen ei kannusteta riittävästi. Sosiaalialan ammattilaisten tulisi ottaa seksuaalisen häirinnän normalisoitumista sosiaalisessa mediassa vahvemmin esille ja levittää tietoisuutta siitä, mitä sosiaalisessa mediassa kohdattuja toimintatapoja ei tule pitää normaaleina ja hyväksyttävinä asioina. Mielestämme olisi tärkeää, että nuoret tietäisivät miten toimia kohdatessaan seksuaalista häirintää sosiaalisessa mediassa ja siksi sosiaalisen median käytön yleistyessä tuen hakemisen tärkeyttä tulisi korostaa. Kuten tutkimuksessammekin ilmeni, toivottuja tukimuotoja olivat nuorten valistaminen koulussa ja kotona sosiaaliseen mediaan liittyvistä vaaroista ja seksuaalisesta häirinnästä sekä siitä miten tällaisissa tilanteissa tulisi toimia. Lisäksi toivottiin keskustelutukea, apua viranomaisilta sekä sitä, että ulkopuoliset puuttuisivat tilanteisiin sosiaalisessa mediassa.

 

Minna Ojala & Lumi Pitkälä

28.8.2019.