Ainahan voi alkaa sugarbabyksi – mutta kannattaako?

Elokuussa 2021 Vuolteen Tyttöjen Talolla käynnistyi oikeusministeriön rahoittama Sokerideittailu -selvitystyöhanke, jonka tarkoituksena on ollut perehtyä sokerideittailuun ilmiönä sekä kartoittaa sen ilmentymistä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Selvitystyön aikana on jaettu tietoa eri toimijoille ja tärkeänä toimenpiteenä kuultu niin alueen nuorten kuin ammattilaisten ajatuksia sokerideittailuilmiöstä. Pikkuhiljaa selvitystyössä käännytään loppua kohden, ja jo nyt voidaan sanoa, että selvitystyö on ollut ajankohtainen ja tarpeellinen.

Sekä nuorten että ammattilaisten ajatuksista on paistanut huoli ilmiön esiintyvyyttä, normalisoitumista ja mahdollisia riskitekijöitä kohtaan. Ajatuksista on näkynyt myös ristiriitaisuus sokerideittailun hyväksymisestä. Moni nuorista, ja myös muutama kyselyihin vastannut ammattilainen, kokee sokerideittailun olevan ok, jos tietyt asiat, kuten sovituista asioista kiinni pitäminen, toisen kunnioittaminen, omien rajojen tunnistaminen, täysi-ikäisyys ja harkintakyky toteutuvat. Näistä asioista ainoastaan täysi-ikäisyys on mitattavissa määreillä, kaikki muut ovat subjektiivisia kokemuksia.

Moni täysi-ikäinen nuori on tuonut esiin huolta alaikäisistä sekä muuten heikommassa asemassa olevista nuorista ja heidän ymmärryksestään ilmiöön liittyvistä haitoista kuten mahdollisesta hyväksikäytöstä, rajojen rikkomisesta tai valta-asetelmasta. Myös huoli ilmiön näkyvyydestä sosiaalisen median kanavilla on noussut esiin. Nuoret ovat kertoneet ilmiöön liittyvän keskustelun olevaan sävyltään kepeää ja ilmiön hyväksyttäväksi tekevää. Sokerideittailulta vaikuttavaa näkyy TikTokissa, Instagramissa, Snapchatissa ja Jodelissa, kanavilla, jotka ovat nuorten päivittäisessä käytössä ja joita ei ole tarkoitettu seuranhakuun tai sokerideittailusuhteen etsimiseen. Useat sokerideittailusuhteessa mukana olleet nuoret ovat kertoneet aloittaneensa suhteen sosiaalisen median alustoilla. Voidaan siis ajatella, että sokerideittailu on näkyvillä mutta piilossa. Ja sen näkyväksi saaminen on ammattilaisten ja aikuisten tehtävä.

Sokerideittailusta keskustellessa selkeästi korostuva teema oli yksinäisyys. Sugardaddy voi olla yksinäinen ja toiveena on keskustella toisen ihmisen kanssa, ilman seksuaalisia tekoja. Myös sugarbabyt ovat tuoneet esiin, että sokerideittailusuhde voi helpottaa yksinäisyyden kokemusta. Yksinäisyyden tunteen vähentymisen lisäksi suhteen hyviksi puoliksi kerrottiin hyväksytyksi tuleminen ja kiinnostuksen kohteena oleminen. Nämä kaikki ovat ihmisen perustarpeita, eikä niiden arvoa voida vähätellä hyvinvoinnin rakentumisessa ja tukemisessa. Olisikin tärkeää pohtia, voiko nämä tarpeet täyttyä muutoin, kuin järjestetyssä tai vastikkeellisessa ihmissuhteessa.

Ammattilaisten huoli sokerideittailuun liittyvistä riskitekijöistä on ajankohtainen. Tarvitaan lisää tietoa ja välineitä ilmiöstä keskustelemiseen ja haavoittavien tekijöiden ennaltaehkäisemiseen. Jotta voimme turvata lapsille ja nuorille tukea, täytyy ammattilaisilla, ja erityisesti vanhemmilla, olla mahdollisuus ajantasaisen tiedon saamiseen niin sokerideittailusta kuin sen rinnalla olevista ilmiöistä. Sokerideittailusta keskusteleminen on seksuaalikasvatusta ja seksuaalikasvatus on paras keino ennaltaehkäistä seksuaalisuuteen liittyvää kaltoinkohtelua.  Jokainen meistä on seksuaalikasvattaja. Seksuaalikasvatus on aikuisten vastuu.

Blogin artikkelikuva Pixabay