Pelit rakentamassa ja tukemassa yhteisöä

Uno, Skippo ja Kimble – nuo vanhat lauta- ja korttipelien klassikot, jotka ovat kulkeneet vuosikymmenten ajan nuorisotyön arjessa. Joka vuosi lauta- ja korttipelien joukkoon tulee myös uusia tulokkaita, jotka haastavat pelaajaa monin eri tavoin. Lauta- ja korttipelien suosio ei ole laantunut digitaalisen pelaamisen myötä – ne voivat palvella erilaisia tilanteita ja tarpeita. Mutta mikä lauta- ja korttipeleissä kiehtoo läpi vuosien ja mitä ne mahdollistavat?

Pöydän ääreen kerääntyneet pelaajat odottavat malttamattomana pelin alkua. Tyttöjen talolla pelaaminen yhdessä toisten kävijöiden kanssa voi olla yksi viikon kohokohta, sillä yksinasuvilla tai yksinäisillä ei välttämättä ole mahdollista pelata muualla toisten kanssa. Erilaisia pelejä on tänä päivänä jo niin paljon, että haastavuutta voidaan säädellä helposti. Monia pelejä voidaan pelata ilman puhetta ja pelien laaja kirjo tarjoaa loputtomat kehittymismahdollisuudet esimerkiksi strategisessa ajattelussa. Uuden oppiminen on mahdollista, kun tiukkoja tietovisakysymyksiä esitetään ja vastauksia annetaan.

Noppa kolahtaa pöytään, ilo läikehtii riemun kiljahduksina ja pelinappulat suhisevat pelilautaa vasten. Tunteet ovat vahvasti läsnä pelaamisessa. Onnistumiset tuovat iloa ja pätevyyden tunnetta, kun taas pettymykset voivat haastaa olemaan läsnä vaikeamman tunteen kanssa. Pelit voivat olla ikään kuin nuorten tai nuorten aikuisten leikkiä, jolloin hassuttelu ja itselleen nauraminen voi olla myös helpompaa. Toisten kannustaminen ja tiimityö vahvistavat ryhmän yhteishenkeä. Mikä voikaan sitoa paremmin ryhmää yhteen kuin yhdessä selvitetty mysteeripeli tai yhdessä voitettu kuvitteellinen päävastus?

Pelit tarjoavat ujommallekin osallistujalle mahdollisuuden saada oman äänensä kuuluviin, kun hän voi ohjeistaa kokemattomampaa pelaajaa pelin äärellä. Tyttöjen talolla pelatessa saa usein seurata, kuinka nuorten ja aikuisten roolit vaihtuvat pelin tiimellyksessä. Nuori saa toimia kuin neuvojana tai ohjaajana saattaessaan aikuista pelin saloihin. Tämä rooli voi olla kultaakin kalliimpi nuorelle tukien hänen toimijuuttaan. Vanhojen peliklassikoiden tai uusien tulokkaiden arvoa ei tule siis unohtaa, kun halutaan mahdollistaa onnistumisen kokemuksia, yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä helppoa olemista niin nuorille kuin aikuisille.

Kirjoittaja Petra Yli-Kivistö, toimintaterapeuttiopiskelija