Tyttöjen ja Poikien Talojen seksuaaliväkivaltatyö auttaa toipumisessa
Tyttöjen ja Poikien Talojen seksuaaliväkivaltatyö käynnistyi 2005 Helsingin Tyttöjen Talolla, ja on sen jälkeen laajentunut koko Suomen alueelle. Moni nuori kokee seksuaaliväkivaltaa, ja vaikka kaikki seksuaaliväkivalta ei ole aina lain mukaan rikos on se aina satuttavaa ja loukkaavaa. Jokaisella seksuaaliväkivaltaa kokeneella on oikeus apuun ja tukeen. Tällä hetkellä Tyttöjen ja Poikien Talot auttavat ja tukevat 13-29 vuotiaita seksuaaliväkivaltaa kokeneita nuoria seitsemässä kaupungissa: Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa sekä Rovaniemellä.
Työssämme eri paikkakunnilla voi olla erilaisia painotuksia ja toteutuksia, mutta työmme yhteisenä tavoitteena on tukea nuorta selviytymään vaikeasta kokemuksesta. Työote on sensitiivinen ja psykoedukatiivinen, turvallista kohtaamista painottava. Tiedon antamisen lisäksi keskustelemme tapahtuneen merkityksestä nuoren elämässä, tuemme tarvittaessa oikeusprosessin aikana, harjoittelemme vaikeiden tunteiden ja kehollisten reaktioiden säätelyä sekä vahvistamme luottamusta hyvään tulevaisuuteen.
Tyttöjen ja Poikien Talojen verkostossa kehitämme jatkuvasti sekä osaamistamme että nuorille tarjottavan tuen toteutusta ja sisältöjä. Osana työn kehittämistä pyydämme asiakaspalautetta kaikilta tuessa mukana olleilta nuorilta. Vuonna 2021 saimme yhteensä 142 yksilötuen palautetta. Vastanneita oli kaikilta Taloilta, 86% heistä oli 18-29 vuotiaita, loput 13-17 vuotiaita. Suurin tukeen ohjannut taho oli oppilas- tai opiskelijahuolto (30%), muita ohjaavia tahoja olivat mm Seri-tukikeskukset (13%), muut mielenterveydenpalvelut (13%) tai läheiset (14%). Itse tukeen yhteyttä oli ottanut 18% nuorista. Huomattavaa on, että 92 vastanneella nuorella (74%) oli useampia kuin yksi seksuaaliväkivallan kokemus.
Suurin osa vastanneista arvioi, että tuki on auttanut tunnistamaan seksuaaliväkivallan aiheuttamia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia itsessä hyvin (87%). Myös taidot pärjätä seksuaaliväkivallan aiheuttamien oireiden kanssa olivat parantuneet (83%) ja vastanneet kokivat, että tuen myötä oli enemmän voimavarjoja arjessa (82%). Vastausten perusteella myös tiedonsaanti seksuaaliväkivallasta ilmiönä (79%) sekä tieto omista oikeuksista olivat toteutuneet (80%). Ylipäätään vastanneet olivat kokeneet hyötyneensä tuesta (90%).
Kaikista koskettavinta palautteissa olivat avoin palaute, joissa nuori oli voinut itse sanoittaa tuen merkityksen tai harmituksen aiheet. Isona ja merkittävänä asiana sieltä nousi kokemus kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Toisena merkityksellisenä kokonaisuutena vastauksista nousi asia, jota usein pidämme itsestään selvänä, mutta jota se ei ole seksuaaliväkivallan uhrille: mahdollisuus puhua ja kertoa kokemastaan seksuaaliväkivallasta.
”Tärkeää on ollut tulla kuulluksi ja nähdyksi ja että omat kokemukset on uskottu ja otettu tosissaan vastaan. Näin ei aina tapahdu..”
”Parasta ja tärkeää on ollut se, että minulla on puhuessani turvallinen ja kuultu olo ja jokaisen tapaamisen jälkeen hieman rauhallisempi olo.”
Tärkeänä oli koettu myös tuen myötä saadut keinot omassa arjessa selviytymisen tueksi, kokemus tuen sensitiivisyydestä ja omatahtisesta kulusta sekä kokemus työntekijän hyvästä ammattiosaamisesta. Mainintoja oli myös turvallisuuden tunteen lisääntymisestä, omien rajojen vahvistumisesta sekä toivon luomisesta.
”Tärkeää oli apu elämässä selviytymiseen. Apua rajojen asettamiseen. Henkinen tuki. Asioiden jäsentely tulevaa hoitokontaktia varten. Iso apu ennenkuin pääsin muualle hoidon piiriin.”
”Ennakkoluuloton ja kiireetön keskustelutuki. Yksilötapaamisten määrä saatiin räätälöityä yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Kaikki tunteet mahtuivat tukitapaamisiin mukaan ja minulla oli aina kunnioitettu olo. En tuen myötä koe oloani enää niin yksinäiseksi seksuaaliväkivaltaa kokeneen asemassa.”
Jonkin verran saimme palautetta myös seksuaaliväkivaltatuen kehittämiseen. Suurin osa näistä avoimista palautteista koski tapaamisia, esimerkiksi tapaamisten liian pitkiä välejä, vähyyttä tai etätapaamisia, jotka olivat tuntuneet korona-aikana vaikeilta. Joskus tietoa oli tullut myös liikaa tai samalla kerralla ollut liian monta aihetta. Toisaalta jokunen olisi toivonut syvempää asioiden käsittelyä tai, että olisi puhuttu enemmän.
Olemme kiitollisia kaikesta palautteesta ja sanoittamisesta mitä saimme seksuaaliväkivaltatuessa käyneiltä nuorilta. Työn hyviä käytäntöjä ja menetelmiä pääsemme jakamaan myös 2021 rahoituksen saaneessa Lyyra hankkeessa. Yhtenä hankeen tavoitteena on tehdä tuki saavutettavaksi kaikille nuorille asuinpaikkakunnasta riippumatta. Seksuaaliväkivaltatuki on merkityksellistä, työ jatkuu ja sitä kehitetään palaute huomioiden.
kirjoittajat
Pia Tuovinen, Loisto Setlementti
Mervi Koskela, Vuolle Setlementti