Sokerideittailu

Sokerideittailu on kahden aikuisen välinen vastikkeellinen järjestely, jossa suhteen toinen osapuoli saa jotakin vastiketta tarjoamastaan seurasta tai seksuaalisista teoista. Sokerideittailusuhteen osapuolista toinen on yleensä vanhempi tai varakkaampi ja toinen osapuoli taas nuorempi tai taloudellisen tuen tarpeessa. Saatu vastike voi olla esimerkiksi rahaa, tavaraa tai päihteitä.

Sokerideittailusuhteessa voi olla valta-asetelma, joka altistaa hyväksikäytölle. Usein vastikkeen tarjoajalla on myös suurempi valta seksuaalisissa päätöksissä. Suhteella voi olla myös haavoittavia vaikutuksia nuoren seksuaalisuuden kehitykseen sekä hänen itsetuntemukseensa.

Alaikäisen ja täysi-ikäisen välillä ei voi olla sokerideittailusuhdetta.

Jos suhteen toinen osapuoli on alaikäinen, kyse on hyväksikäytöstä, ei sokerideittailusuhteesta. Vastineen tarjoaminen alaikäiselle seksuaalisesta teosta on rikos.

Puhuttaessa nuorelle sokerideittailusta on tärkeää, että ilmiötä ei glamourisoida vaan sen vaaroista ja haitoista puhutaan avoimesti ja suoraan. Keskusteluissa keskeisessä asemassa ovat itsensä suojaaminen, omat rajat ja arjen hyvinvoinnin eri osa-alueet. Jotta avoin ja dialoginen keskustelu on mahdollista, tulee vanhemmilla ja nuoria kohtaavilla ammattilaisilla olla ajantasainen ja todenmukainen tieto sokerideittailuilmiöstä, sekä siihen liittyvistä muista ilmiöistä, kuten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, seksuaaliväkivallasta ja vastikkeellisesta seksistä.

Ennaltaehkäisevän työn merkitys sokerideittailuun liittyvien haavoittavien kokemusten estämisessä on tärkeää ja ajankohtaista. Ennaltaehkäisevän työn elementtejä ovat seksuaali- ja turvataitokasvatus, turvallinen ja hyväksyvä yhteisö, mielen hyvinvoinnin tukeminen sekä nuoria kohtaavien aikuisten näkyminen sosiaalisessa mediassa.

Lataa Sokerideittailu puheeksi – opas nuorten aikuisten kanssa työskenteleville ammattilaisille –opas tästä.